1 kpl luettua Potteria

3 pistänyttä ampiaista

2 syötyä kyytablettia

2 palanutta alaraajaa

1 palanut takamus

6 häädettyä venettä

1 karannut vene

(ja n. 3 litraa käytettyä after sun rasvaa)

Sain sitten vihdoinkin keväällä itteäni niskasta kiinni ja tein kandin valmiiksi. Eli nyt olen siis virallisesti valtiotieteiden kandi. Eihän se paljoa ole mutta edes jotakin. Eipä ainakaan menny 7 vuotta yliopistolla täysin hukkaan. Syksyllä jos kirjottas gradun niin lupsivat kirjottaa opintoviikot. Eli vuodenvaihteeseen mennessä  olis mahdollisuudet maisteriksi.

Vähän olen töissä vihjaillu että kun on ne viime vuodenkin ylityövapaat pitämättä niin olisin sitten syksyllä vähemmän töissä. Ei ne kauheen hyvällä ole kattoneet mutta kai se vihjailu jotain tulosta on tuottanut. Pitänee jatkaa.

Olis se kyllä hassua saada ne maisterin paperit käteen. Niin monta vuotta olin aivan varma etten koskaan pysty valmistumaan. Ehkä tästä elämästä jotain tulee sitten kuitenkin.

Jaa-a.. Kyllä elämäntilanne näköjään vaikuttaa.. Nyt on löytynyt ihan uusi itkusuosikki, eli tätä biisiä kuunnellaan iltaisin kerta toisen jälkeen ja itketään. The Story.

Edit. Oikeesti, se kun Brandi melko loppuvaiheessa laulaa niin tunteella ja lujaa että ääni särkyy.. Voi että.. Se on jopa mahtavampi kuin Kurt Cobainin huokaus Where did You Sleep Last Night -biisin lopussa.. Molemmat biisit pitää kuunnella hiton lujaa!

Voiko liikunta (ja sen puute) vaikuttaa mieleen miten paljon?

Mulla oli ihan hyvä fiilis tuossa joskus, mutta nyt kun makasin tuossa pari-kolme viikkoa sohvalla flunssan ja venähtäneen nilkan takia, niin mä olen ihan lyöty. Nyt en muista koska olis ollu päivä etten olis itkenyt. Sain hetkeks itteni oikein kunnolla yläilmoihin kun sain vihdoinkin opiskeluasioitani selvitettyä, mutta sieltä tulin kanssa romahtaen alas. Se oli jännä, mä en itse asiassa ollut ennen huomannut miten helposti mä voin liukua yläilmoista täysin uuteen pohjaan. Viisi minuuttia meni siinä syöksyssä.

Eli palatakseni alkuperäiseen kysymykseen, onko mahdollista että hyvä olo johtui ruokavaliosta ja liikunnasta ja nyt tämä kamala olo johtuu liikunnan puutteesta ja hiilihydraattien yliannostuksesta?

A ilmestyi toissailtana meseen. Siinä läpistiin niitä näitä, kunnes herra päätti ilmoittaa että "kaipaa minua välillä todella kovasti". No just joo. Olis kiva kun nähtäs ja "edettäs hitaasti". Haista paska. Minä en lähde sitä satunnaisesti tapailemaan vieläkään, en minä sitä halunnut silloinkaan enkä halua nytkään.

Ehkei me vaan olla ihastumisessa samanlaisia, mutta mä en osaa tapailla. Jos siis olen ihastunut. Mä haluan nähä ja paljon. Se selkeesti ei. Jotenka me ollaan joko tosi erilaiset tai sitten se ei ole ihastunut muhun.

Ja plussana, mä en edelleenkään luota siihen. Sanoi menevänsä tänää kattoon kämppää.. Mä olin vähä "just joo" fiiliksellä. Uskon kun näen. Siis kauppakirjat.. =)

Ei ole tyttö taaskaan ollut ahkera ja kirjoitellut. Harmittaakin vähän.

Mutta asiaan.

Ilmoitusluontoisena asiana, aion ensi keväänä juosta puolimaratonin. Siitä olen kovin innoissani. Juokseminen on alkanut maistua oikeen kunnolla, ja sykearvotkin paranee kerta kerralla. Ainoa mikä huolestuttaa on että Hcr on jo 10.5., eli hyvin nopeasti talven jälkeen.. Ja minä kun en ole koskaan oikein juossut talvella, niin en tiedä oikein että miten se sujuu.. Mutta, saa nähdä.

No niin, rusketusraitaseminaari (tämä Enkelinkiharallekin tiedoksi) on siis tiistaina. Eli n. kolmen päivän päästä. Vähän alkaa jänskättämään jo että miten käy - vai käykö mitenkään. Skenaarioita on käynyt mielessä hyvin erilaisia. Tässä muutama vaihtoehto:

1. On kivaa, elämä jatkuu ja se siitä.

2. Minulle tulee jumalaton morkkis.

3. Koko homma menee pipariksi tän koko suunnitelmallisuuden vuoksi.

4. Koko homma päättyy siihen että mua sattuu.

Että tällasta. Sen lisäks mua on alkanut kovasti mietityttään/ällöttään se ex-pomo. Siis että miten se voi olla valmis niin älyttömän suunnitelmallisesti pettämään? Ja mitä tää kaikki tarkottaa mulle? Ja siis miten tää vaikuttaa mun kuvaan itsestäni. Jää nähtäväksi. Yksi vaihtoehto vielä on että perun koko jutun. Ei pysty vielä sanomaan miten käy. Kovasti aiheuttaa pohdintaa ainakin tällanen.. Hmm.. ja halu on kyllä kova. Ja toisaalta on sellanen olo, että koko homma on ollut tuloillaan jo pitkään, niin olis ihan hyvä saada se "pois päiväjärjestyksestä" niin molemmat voitas jatkaa elämäämme omilla tahoillaan..

Ai niin, ja tietysti tässä on se yksi pahasti minun minäkuvaan vaikuttava asia. Miksi kukaan ei koskaan halua minua? Siis en tarkoita seksiä ja sellaista haluamista, vaan että joku haluaisi minut ihan kokonaan kaikkien outouksieni kera. Hyvä kysymys. Siihen kun saisi vastauksen. H oli eilen sitä mieltä että olen kovin väärässä ja vain päättänyt nyt taipua melankoliaan, mutta.. H on ollut ennenkin väärässä.. =)

Oli tänään vapaapäivä ja päätin viettää sen saaressa aurinkoa ottaen.. Tulipahan sitä otettua joo, nyt on perse palanut. AU! Oikeesti, minkä helvetin takia minä en ole kaikkien näiden elinvuosien aikana tajunnut että saaressa pitää käyttää aurinkorasvaa!!! Ei mene perille.. No.. nyt oon aika hassun värinen. Puna-valko-ruskea. Siis "privat partsit", eli bikinien alaiset on valkosia, reidet ja persus punaset, ja muu osa on ruskee.. No, kaipa tuo tästä tasottuu.

Sain taas remppainnostuksen pitkästä aikaa ja maalasin tuossa illalla seinää. Vielä huomenna uusi kerros niin sitten voidaan tapetoida toinen seinä. (siis ovat kulmalla kiinni toisissaan niin ensin täytyy maalata että se sama väri tulee tapetin "alle".

Aamulla meinasin alkaa itkeä kun kuulin Anssi Kelan "Suomalainen" -biisin. Erikoista.

Lenkille tekee mieli.

Olen erittäin yllättynyt. Olen alkanut suunnattomasti nauttia lenkkeilystä. Jopa siinä määrin että maanantaina kävin aamulenkillä ennen töihin menoa ja sitten vielä iltalenkillä töiden jälkeen. (iltalenkki ei kuulunut suunnitelmiini, mutta alkoi sen verran jalka vipattamaan tyhmissä toimistotöissä että oli kyllä ihan pakko lähteä juoksemaan.

Sykemittari pitäisi ostaa. Pelkään juoksevani liian kovaa (=liian korkealla sykkeellä) jolloin rasva ei oikein pala kunnolla.. Ehkä ensi palkasta.

H:n kanssa tuossa juteltiin tästä liikkumisesta. Tultiin siihen tulokseen että kyllä tässä on nyt kyse seksuaalisten turhautumien purkamisesta.. =) Niin ja H:sta vielä sen verran että viimeksi kun nähtiin ja jäin hänelle taas yöksi, päädyimme harrastamaan seksiä.. No, mikäs siinä, molemmat ollaan vapaita tekemään mitä halutaan, mutta eihän sen niin pitänyt mennä, meinhän piti siis olla nykyään vaan ystäviä.

No, onneksi otin asian sitten puheeksi tässä yksi ilta (oon taas perjantaina menossa H:n luokse yöksi, joten oli vähän pakko). Tultiin sitten siihen tulokseen että lopetetaan se seksin harrastaminen. Siis ainakin keskenämme. H tosin ilmoitti siirtyvänsä selibaattiin kokonaisuudessaan.. Joka tapauksessa, tultiin siis siihen tulokseen että seksi nyt vaan sekottaa pakkaa vähän liikaa ja että mieluummin ollaan ystäviä kun jotain ihme fuckbuddyjä.. Eli palaamme aikaisempaan toimintaperiaatteeseen, yötä voidaan olla, kainalossa nukkua ja saunassa käydä, mutta mitään seksijuttuja ei kyllä tehdä. Piste.

Vähän jänskättää. Huomenna näen sen ukkomiehen (ja sen vaimon).. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja voidaan ohittaa asia olankohautuksella.

Itse asiassa mietin tätä että mikä siinä on etten kärsi erityisemmin huonoa omaa tuntoa tässä "seminaarisuunnittelussa" ex-pomoni kanssa. En oikeastaan ymmärrä että miksi en. Jotenkin se varmaan liittyy siihen että aloitteet ovat aika pitkälti tulleet hänen puoleltaan.. Tähän kun vielä keksisi vastauksen.

Tällaista tänään.. Pari tuntia töitä vielä ja sitten lenkille ja siivoamaan. Kämppä on taas kuin pommin jäljiltä!

Siis se että ihmiset pitää eläinblogeja missä ne kirjottaa niinkun sen eläimen ajatuksia. Siis että se eläin kirjottais sitä juttua minä-muodossa. Se on mun mielestä tosi outoa.

Siis jokainen ehdottomasti tyylillään. Mä vaan en ihan ymmärrä sitä.

no vähän ehkä, mutta ei ihmeemmin.

Siis puhun siitä ex-pomostani jonka kanssa kävin kierroksella. Kierros meni aikamoisen flirtin merkeissä. sitten mun luo (se halus "nähdä" mun kämpän). Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin.

Läheltä liippas, mutta päätyi kuitenkin lähtemään. Ehkä hyvä niin. Tosin pisti sitten viestiä vielä matkalla kotiin.. Olisi kuulemma voinut jäädäkin.

Pidämme kuulemma "seminaarin" jossain vaiheessa.. =) Nähtäväksi jää..

Aina unohtuu jotain.. Unohdin kertoa teille että mennään torstaina pelaan sen mun ex-pomon kanssa. Viestit on mennyt ehkä vielä oudommiks (härskeimmiks). Vähän jänskättää että mitäköhän siitäkin tulee. Otaksuisin että tämä on kovin kovin huono idea..

No, se ei pelaa joka pelkää.. Ah kuinka osuva lausahdus tähän tilanteeseen.. =)

Kuulette lopputuleman sitten myöhemmin!

Ai että kun ottaa päähän se tekstin katoaminen!!!

No, joka tapauksessa, lauantaina siis mentiin H:n kanssa pelaamaan. Mä olin ihan kuolemanväsynyt (ja vähän krapulainen) edellisillan Suokkireissusta. Lähettiin pelaamaan kuitenkin ja mä yritin ehdotella sille kaikkea muuta että voitas lopettaa ja lähteä. Hieman se mietti siinä vaiheessa kun panoksena oli että annan sille kolme kertaa, otan suihin ja annan kokovasrtalohieronnan.. =) Siis en mä oikeesti ollut niin tekemässä, mutta H:n kanssa tuollanen läppä toimii. (toivottavasti sekin otti sen läppänä).

No, joka tapauksessa pelattiin loppuun asti ja mentiin sitten H:n luokse. Siinä syötiin ja käytiin saunassa ja oli mukavaa. Jäin sinne yöksi koska punaviinin vaikutuksen alaisena ei sovi ajaa. Siis ihan ystävänä, ei ollut mitään taka-ajatuksia. Ja oli kyllä ihana nukkua toisen kainalossa, me ollaan H:n kanssa molemmat sellasia läheisyysnukkujia. Ainoa ongelma oli se ettei kumpaakaan nukuttanut.. Mentiin yhen aikaan nukkumaan ja vielä neljän aikaan kyseltiin toisiltamme että "nukutko" "en", "nukuttaako" "ei".. mutta vihdoin tuli uni. Oli kyllä ihan kiva höpistä siinä. Jossain vaiheessa H olis sitä mieltä ettei mun pitäs puhua jollei mulla ole jotain oikeeta sanottavaa (siihen mennessä olin osoittanu pimeässä erinäisiä asioita ja kuten "mikä toi on") mutta se kumos sen päätöksen kun olin siinä sitten jonkin aikaa hiljaa ja yritin keksiä jotain järkevää sanottavaa.. Tultiin siihen tulokseen että olis se noloa jos lähtisin aamulla niin etten vieläkään puhuis mitään.. =)

Tajusin yhden asian. Yksi syy siihen miksi tykkään H:sta niin kovasti on se että se on kasvatettu täydelliseksi herrasmieheksi. Ja sellaiseksi joka ei tee siitä numeroa. Pelin jälkeen menin putsaamaan kenkiäni ilmanpaineella ja yritin siinä vääntelehtiä ja pitää jalkaa ylhäällä ja osoitella sillä pistoolilla kenkääni, niin se tuli eikä sanonu mitään vaan otti vaan sen pistoolin mun kädestä ja putsas mun kengät. Sellanen tekee muhun vaikutuksen.

Ystävä H (naispuolinen) on sitä mieltä että tästä mun ja H:n ystävyydestä kehkeytyy vielä jotain. Epäilen vahvasti. Ja oikeestaan harmittaa että iski sellasen ajatuksen mun päähän kun oon nyt niin tyytyväinen tähän mein ystävyyteen.

Ai niin.. Sitten vielä. Oon nyt alkanut lukea Harry Pottereita. Kolmas kirja on nyt menossa (alotin siellä Turussa tän kun P:llä on ne kaikki) ja mä nukun kovin vähän kun luen, päivitän mun blogia huonosti ja kaiken kukkuraksi näen velhounia.. kivakiva.. =)

Mutta tässä nämä kuulumiset pääpiirteittäin.. =)

No niin, nyt jatkuu taasen.. =)

Eli, paluu Turusta ei sujunut ihan niin hyvin kuin oli tarkoitus. Ideana oli että lähden kahden aikoihin ajelemaan, käyn kotona ja sitten treffeille sen nettituttavuuden kanssa.. No ei. Kävin aamulla luovuttamassa verta ja koska helle oli ihan mahdoton, niin siinähän kävi sitten niin että mua heikotti ja pyörrytti niin kovin etten uskaltanu lähteä ajamaan enne kuin illalla kuudelta. Eli se niistä treffeistä.

No, torstaina sitten viimein nähtiin. Oli kyllä kivaa mutten ihastunut. Ja nyt yritän kerätä energiaa soittaakseni hänelle että kiitos, mutta ei kiitos.. Ehdin siinä jo treffien kesken miettiä että mä sanon suoraan lopuks etten ole kiinnostunut, mutta se vähän pilas sen mulle. Olin siinä lähössä junalle niin se sano leikillään että "nyt on se hetki kun mun pitää sanoa että oli tosi kivaa mutta on hirveä kiire jne jne..". No mitä helvettiä mä sitten enää voin sanoa? En sitten sanonu mitään, RAUKKIS!

Perjantaina näin pitkästä aikaa ystävä V:n. V sai parin kuukauden pestin eräästä ministeriöstä, ja majailee nyt sitten Helsingissä. Mentiin Suomenlinnaan istumaan iltaa viinipullojen kera. Oli ihan superhauskaa!! V asui Suokissa viime kesänä kun oli harjoittelussa samaisessa ministeriössä, joten oli kyllä kivaa kun se tiesi sieltä paikkoje missä ei ole niin kovin paljoa turisteja. Ja asiaan vaikutti tietty myös se että ilma oli vähän paska.. No, vaatettamalla siitä selvittiin! Jäin sitten V:n luokse yöksi ja aamulla junalla kotiin ja töihin. Pientä krapulaa oli havaittavissa lauantaina.. =)

Sitten lauantaina mentiin töitten jälkeen pelaamaan H:n kanssa.

- VOI VITTU NYT HUKKU KILOMETRI TEKSTIÄ!!!!-

Jatkan myöhemmin! Vittu!

Pahoittelen jälleen pitkää poissaoloani blogimaailmasta. Tässäpä teille viimeaikaisia kuulumisiani.

Laihdutuskuuri: menee ihan päin vittua. Tällä hetkellä juon kuohuviiniä ja syön suklaata.. joopa joo..

Turun reissu: Kaikki meni oikein hyvin, oli ihan hurjan mukavaa!! Tein kaikkia pikku turistijuttuja, kävin mm. Rudolfinalla airiston risteilyllä. Oli muuten ihan huippua! Mahtava keli, loistava ruoka, pari lonkeroa.. no mitäs siinä muuta tarvitaankaan.. =) No Harri Haatainen tietty. Herra oli samalla risteilyllä kanssani (tai kuten minä tykkään asian ilmaista, me Harrin kanssa vähän risteiltiin.. :) No, eipä se ihan mun tyyppinen (siis ulkonäöltä, vähän turhan nätti) ihminen ole, mutta mikäs siinä.. =)

Kampaajakäyntikin meni oikein hyvin, vähän jänskätti etukäteen, mutta koin pienen ihastumisen siihen kampaajaan.. Se tajus mua!!!

Ja aivan ihana oli käydä terassilla ystävien kanssa, olikin jo ollut ihan hurjan ikävä! Ja ne Turun ravintolalaivat.. siitä ei kesä kyllä parane!!

Kävin veljen ostamaa kämppääkin katsomassa. Tässä teille arvoitus: Miten 46 neliöön saadaan kolmio? Siten että tehdään kolme ÄÄÄÄRETTÖMÄN epäkätevän pientä huonetta!! Siis oikeesti, makkariin ei mahdu parisänky.. Ja kyllä mä ymmärrän että kämppä voi olla pieni, mutta miksi hitossa se OSTI sellasen? Etenkin kun kaikki pinnat pitää uusia (siis KAIKKI) ja se jätkä on niin kädetön ettei mitään..

Suurin onni oli siinä että samaan aikaan kun menin kattoon sitä kämppää niin sinne tuli veljen ystävä joka auttaa sitä siinä rempassa (luojan kiitos). Ehdin melkein tunnin ajan siinä pohtia että mitä nättiä mä siitä sanoisin.. No arvatkaa??? "Tosi kiva kun tää parveke on lasitettu." Siis oikeesti, toi oli ainoo positiivinen kommentti jonka keksin! Ja jätin mainitsematta että o-ou, partsi on 1x1,5m... Huhhuh..

Kirjoitanpas muut tapahtumat myöhemmin (vähän niinkuin elämänkerran luvut, nyt palaamme Turusta taas kotiin).. =)

tässä shoppailussa oli. Ne vaaleenpunaset kapeet polvimittaset shortsit mitkä ostin on ihan supermakeet! Ja mun täytyy sanoa että rakastan tän hetkistä löysää paitamuotia (siis en tiiä onko ne muotia, mutta niitä löytyy kovasti kaupoista niin kai niitä joku muukin käyttää kun minä!).

Hittolainen. Nythän tuntuu melkein hyvältä!

Kamala vapaapäivä! Olin koko halvatun päivän shoppailemassa. Ensin huonekalualeissa ettimässä sohvapöytää ja mattoa. Molemmat löytyi, köyhtyminen, 420 euroa. Huoh. Ja sitten ostelemaan vaatteita. Satasella alusvaatteita (olen tässä tullut siihen tulokseen ettei aikuisen ihmisen ole tarkoitus käyttää pikkuhousuja jossa on piirrettyjä kuvia ja tekstejä) (tehdäkseni asian teille TÄYSIN selväksi, mun pikkarit on tasoa turkoosi puuvilla, pinkit reunat, edessä possun kuva ja takana teksti "oink oink" ja kuva ja teksti loistaa pimeessä). Eli ostin siis tavallisia aikuisten ihmisten pikkareita ja parit rintsikat..

Sitten oli tehtävänä löytää mustat kengät töihin. EI toivoakaan. Mä oon nyt puoli vuotta etsinyt. Ei löydy. Mä olen tuomittu olemaan ilman kenkiä.

Ja vaaleanpunainen alaosa piti ostaa mun ja H:n kisoja varten. Pelataan parina yksi kilpailu ja sovittiin että pukeudutaan ällöttävästä kokonaan vaaleanpunaiseen. Mahtaa ola näky.. Etenkin H. (siis niille jotka eivät tiedä niin H on mies).

Nyt sattuu joka paikkaan. Palkitsin itseni hyvällä punkkupullolla. Sillä mennään tänään. Laihduttaa ehtii huomennakin.

Kallis päivä. Eipä tarvi miettiä mitä tekis ens kuun (siis palkka tuli tänään..).

On muuten ollut aika outoa.

Ensinnäkin mun laihdutus on ottanut todella pahaa takapakkia. Täytyy alkaa taas ryhdistäytyä!!!

Toiseksi: H, jonka kanssa ollaan nyt lähennytty aikaisemmista säädöistä ihan oikeiks kavereiks, on nyt jotenkin tullut vielä läheisemmäksi. Uskaltaisinko puhua ystävyydestä.

Kolmenneksi: Mun ex-pomo on sekasin. Lähetti mulle niin härskin sähköpostin että punastelin töissä seuraavat puoli tuntia. En nyt lähde sitä sen tarkemmin erittelemään, mutta sanottakoon että viestissä käsiteltiin rajatonta rusketusta ja kosteusvoidetta. Anna mun kaikki kestää. Nyt mä lähinnä ihmettelen että mitä se nyt haluu.. Sovittiin että mennään pelaamaan, ja hän ei missään tapauksessa halunnut sen kentälle, vaan halus tänne. Hmm.. jotenkin tuli sellanen olo että herra haluaa tänne päin jos vaikka saisi seksiä kierroksen jälkeen? Ei tiiä, ei tiiä.

Neljänneksi: Mä keskustelin puhelimessa maailman oudoimman gynegologin kanssa. Siis oikeesti.. Se käytti mm. ilmaisua "typerät hulttiot" ja "ulkomaan tuliaiset". Siis kyse oli siitä että halusin lähetteen papa-kokeeseen kun en oo kolmeen vuoteen käynyt. Ja ajattelin että siinä samassa testataan tauditkin.. Ja herra oli sitä mieltä että eihän papaa nyt tarvi ottaa kun 5-10 vuoden välein. Olimme asiasta hieman eri mieltä.. Suostui kuitenkin kirjoittamaan lähetteen joten sikäli asia on ok.

Viidenneksi: Sain sitten tuosta juhannuksen ylettömästä auringinpalvonnasta itelleni kunnon herpesrakkulat nenään. Ne siis peitti tuossa pahimmillaan puolet mun nenän pinta-alasta. Ai että mä olen ollut nättinä tän viikon. Saasta sentään. Soitin sitten lääkäriin (tää on ollut oikein lääkäripuhelinviikko) ja lääkäri oli kyllä ihan asiallinen ja kirjotti mulle reseptin lääkkeisiin, mutta se hoitsu jonka kanssa puhuin ensin, se oli kyllä tapaus! "niin, sulle on viime vuonna samaan aikaan kirjoitettu tää resepti. Kun sun herpes kerran aktivoituu auringossa, niin kannattaiskohan sun välttää aurinkoa" Siis ihan oikeesti!!! Joo, mä varmaan aion olla ilman aurinkoa kesällä kun kesäharrastuksiin kuuluu golf ja mökkeily. Onko hoitsut aina näin fiksuja?!? Menin joskus lukiossa näyttään mun naamaa kun siihen tuli vähän ongelmia, niin täti oli sitten sitä mieltä että mä en saa mennä ulos pakkasella kun mun iho ei kestä sitä. Joo-o. Mitenköhän se oli aatellu että mä kouluun pääsen???

No niin, sitten vielä aiheeseen Mies! Nyt mä päädyin siihen tulokseen että mä en jaksa enää ajatuksiani liikauttaa sen asian suhteen. Olkoon. No, asiaan kyllä vaikuttaa sekin, että mä sitten netissä oon jutellu uuden tyypin kanssa.. =) No, en kyllä välttämättä ole hurjan innostunut. Tai siis tuntuu tyyppi tosi hyvältä, mutta jotenkin on sellanen ei-miehiä-minulle-kiitos -olo.. Jotenka jää nähtäväksi. Mein piti tänään nähdä, mutta erinäisten nenäpoliittisten syiden takia mä siirsin treffit ihan suosiolla ens viikkoon.. =)

Mitäs muuta.. äh, mä meen aamupalalle!

Hih! Nyt minä sain sen mitä olen jo pitkään kaivannut, eli Juustopäiden CD:n!!! H toi sen minulle kun käytiin pelaamassa. Tuli pelin jälkeen vielä mun luo hetkeks että sain sen ladattua mun koneelle (vittuilee mulle vieläkin kun viimeks lainasin "hetkeks" siltä CD:tä niin se oli mulla puol vuotta..=)..

Oli kivaa pelaamassa, H:n kanssa oli just sellanen superkiva kaverifiilis mitä halusinkin. Ja mieskin soitti. Eli kaikki hyvin, nyt tarvii lopettaa kun tuli ukkonen niin täytyy ottaa kone seinästä!

Nähtiin Miehen kanssa eilen (ja tänään, oli siis yötä täällä). Oli aivan ihanaa. Minä sitten tykkään siitä ihmisestä.

Eikä lainkaan harmita vaikka töissä väsytti niin että silmät vaan lurpsi koko päivän.

Mutta olisi kyllä joskus kiva tehdä jotain. Siis muutakin kun vaan maata mun sohvalla.. Mutta empä taida ottaa tästä ongelmaa. Oon ottanut jo niin monesta jutusta että tää kyllä menis jo liiallisuuksiin. Oli niin ollut ikävä..

Nyt vaan toivon että ehditään näkemään enne kun ens viikolla lähetään P:n kanssa saareen.. Ihan vaan sen takia etten hyppis seinille siellä.. =) Tai kalliota pitkin.. seiniä on niin kovin vähän.

Näin eilen yhden miehen jonka kanssa vahingossa harrastin seksiä viime kesänä. Tyyppi on töistä tuttu ja yksien bileiden jälkeen päädyttiin hänen luokseen. Virhe.. Siis etenkin kun kaikki tutut on sanonu että ko. mies oli ollut jo jonkin aikaa ihastunut minuun. Minä kun en mitään hänen kanssa halunnut, niin hän sitten loukkaantu. Ja minun maineeni vähän kärsi ystäviemme keskuudessa. Eikä niin vähääkään. Mutta, pointti tässä oli se, että nyt hän suostui jo melkein puhumaan minulle. Viime kesänä ei tapahtuman jälkeen sitten enää edes moikannut. Aika parantaa.. Mutta yritän nyt pitää matalaa profiilia Miehestä tämän toisen miehen läsnäollessa. Ehkei olisi reilua..

Tänään on suht levollinen olo.. ei mikään superonnellinen, muttei kamalan ahdistunutkaan. Eli kaikin puolin hyvä päivä.

Näitä mun tuntemuksia. Miksi ne menee näin vuoristoradassa. Nyt on taas ollu ihan jees päivä.

Sain jopa soitettua mein työterveyshoitsulle.. Oli ihan mukavan kuullonen. Joskos sille menis jossain vaiheessa juttelees ja se varmaan osais törkkiä mua oikeeseen paikkaan hakeen apua.. Saattaa olla hyvä idea.

Mutta, kuten mun tapauksessa yleensä, asia jää nähtäväksi. Siis sekin että saanko missään vaiheessa itteeni niskasta kiinni ja mentyä sinne.

Yliopistolta tuli ens lukukauden ilmottautumismaksu. Mitäköhän mä senkin asian kanssa teen? Kai sit pitäis jotain keksiä. Ahdistaa sekin kun täytyy nyt siitä alkaa höpiseen.

Ilouutinen, en ole juonut viintä eilen enkä tänään. Eikä tunnu ees vaikeelta.

Meseilin äsken yhen eksän kanssa. Siis tosi eksä, seukattiin joskus hamaaan lukioaikaan. Silläkin on perkele avovaimo, gradu melkein valmis ja työpaikka takataskussa. Voi saatanavittu. Miksi mulla ei?

Olen kovin tykästynyt mieheen.

Oltiin viikonloppu siellä Tallinnassa ja oli hurjan kivaa. Lauantai vaan hengailtiin pubeissa/baareissa ja käytiin syömässä. Ja yöllä käytiin vielä ylikuumassa kylvyssä. =) Se tietty aiheutti sen, että mulla oli melkomoinen vappuperuukki päässä koko seuraavan päivän kun vesihöyry sai mun tukan "vähän" hapsottamaan. Ja aamuisella pelehtimisellä ei ollut asian kanna mitään tekemistä. Ei mitään..=)

Sunnuntaikin meni aika pitkälti hengaillessa. ja kun päästiin himaan (siis omiin koteihin) niin vedin (tietty) herneen nenään. Oltiin lauantaina jotain puhuttu mun ongelmista ja se erehty sanoon jotain tyylillä "ei sun ongelmat kovin isoilta kuulosta".. No, minähän sitten vatvoin asiaa päässäni koko illan ja maanantaipäivän.. ja maanantai-iltana laitoin mesessä "vähän" viestiä vaikka mies oli Offlinessä (kirjautui kyllä kiitettävän nopeeta sisälle kun lähetin viestiä että oli "vähän" sanottavaa..

Mua oikeesti otti päähän kun oon kuitenkin tehny hurjan paljon töitä että pystyn myöntään (myös itelleni) että mullei ole kaikki hyvin ja että mulla on oikeus siihen että mulla on paha olla ja mulla on oikeus yrittää selvittää asioita itelleni. Tän saman annoin tulla sillekin, hieman monisanasemmin ja ikävämmin..

Ihme kun se vieläkin jaksaa mua kattella kun friikkaan aina välillä.

No, joka tapauksessa, se pyysi kovasti anteeks ja sano ettei se ole tarkottanut asiaa sillai jne. Ja kyllä mä sitä uskonkin, ei se osaa suhtautua/ymmärtää asiaa kun ei tiiä. Eihän se sen vika ole.. Ja sovittiin että tärkeintä on se että se pystyy hyväksymään sen että kaikki ei oo ok.

Ja sitten. Se tuli eilen illalla mun luo. Käytiin paikallisessa irkkupubissa ja kivaa oli (paitsi mä hieman vittuilin sille kun se oli menny sanoon ettei oo kylmä ja etten tarvi tumppuja. Ai perkele oli kylmä!)

Ja sitten tultiin mun luo ja oli edelleen varsin mukavaa. Ja tässä istuttiin ja se kiltisti autto mua vaihtaan lakanat (tuplaleveen peiton lakanan vaihtaminen yksin on yhtä helvettiä). Ja käytiin nukkuun. Anteeks "nukkuun". =) Ja siinä sitten pelehdittiin ja sitten ihan seksiinkin asia meni.

Ja enkös minä taas sekoa. Kaikki oli niin pinnalla kun olin käyny taas hoidattamassa päätäni aamulla niin enkös mä meinaa oksentaa seksin jälkeen ja alkaa itkeä. Hengitysharjotukset on kovasti auttanu. En tehny kumpaakaan (okei, oksennusta kyllä yritin, mutta perkele kun en osaa oksentaa!). Vähän meinasin hyperventiloida mutta sain senkin stopattua..

Tuntuu siltä että on miestä kohtaan epäreilua yrittää alottaa suhdetta kun oon täysin pirstaleina.. Mutta oon kyllä ollut rehellinen sille mun tilateesta, vaikka se onkin ehkä "liian henkilökohtasta" näin alkuun niin koen että se on reilua. Sillä on sellanen työ että näkee ihan tarpeeks pahaa sielläkin, niin ymmärstäisin jos se haluis vaan olla ilonen vapaa-ajalla..

Mutta kovasti se on sanonu että haluaa tutustua muhun paremmin ja ettei sitä haittaa vaikka onn keskeneränen minä. Se on hyvä. Toiveikas olo.

Mutta pelottaa että jos tästä ei tuu mitään niin meen pahasti takapakkia.

Nukuttuani kahtena yönä 10 tunnin yöunet, olen taas kuin uusi tyttö!

Onneksi sain huumorintajuni jälleen palaamaan.. Tein nimittäin tänäään periaatepäätöksiä ja ilmoitusluontoisesti kerroin niistä töissä. EI menny kovin hyvin, alko itteekin naurattaan.

Eli. Kun päivittäinen työaika pitäis olla 7,5 h, niin ilmoituskeskustelu oli seuraavanlainen:

- Tällä viikolla en tee yhtään ylitöitä!

hetken hiljaisuus..

- Siis tarkotan että en tee kun sen 9 tuntia päivässä.

hetken hiljaisuus

- Tänään ainakin lähen heti kuudelta.

keskustelu päättyi.

Klo 18.20 kirjoitan viimeisiä sanoja 2006 toimintakertomukseen jotta saan sen vielä VIETYÄ tänään tilintarkastejalle. Ja sitten postiin. Ja kotiin tulin 18.55.

Pomoin siinä nauroi että mitä mä siellä vielä teen.. Jaa-a.. kun ei osaa lähteä!

Laskin tuossa tänään että tältä viikolta tulee 32 tuntia ylitöitä. Mielestäni aika hyvä saavutus kun normi työviikko pitäis olla 37,5 tuntia. Eli äkkiä laskettuna tällä viikolla tulee siis 69,5 tuntia töitä.

Väsyttää niin paljon että meinasin tänää soittaa lääkärille että voiko väsymykseen kuolla. Makasin äsken puoli tuntia suihkussa. En jaksanu seistä.. =) Huvittavaa tämä elämä tällä viikolla. Viikko vielä niin on vapaapäivä!

Mietin että pidänkö miehestä näin kovin oikeesti vai pidänkö vain siitä että voin pitää jostakusta. Tulin siihen tulokseen että pidän kovasti siitä mitä siitä tähän mennessä tiiän. Jos mies on niin hullu että lähtee mun kanssa Tallinnaan yhen tapaamisen jälkeen, niin ei se täysin huono voi olla!

=) Silitän vaatteet vielä ja sitten kyllä menen nukkumaan.

Äitiltä tuli uusi sähköposti runsaan viikon jälkeen. Ehdotti siinä puhumista "kolmannen" osapuolen avulla. ELi olenmenossa parisuhdeterapiaan äitini kanssa. Ajatuksena jännä, mutta tosiasiassa tosi hyvää juttu!

Miehen kanssa tuossa vielä viesteiltiin. Nähään keskiviikkona, joten Tallinna on vasta kolmannet treffit.. Sopii mulle!

Oon tosi innoissani näkeen sitä. Se on sellanen positiivinen lisä mun elämään. Ja positiivinen kumoo negatiivista..

Hyvä mieli.

Mukvastihan tää on mennyt.. ollaan menossa uusille treffeille, tosin vasta ens viikon viikonloppuna..

Mutta! Ollaan menossa Tallinnaan! Juhlimaan mun 25-v päivää! Lauantaina mennään ja sunnuntaina tullaan takasin. Oikeen kivaa! Lupasi olla herrasmies.. =)

Tosi hyvä fiilis siitä tyypistä.. Vaikka eilenkin olin superahdistunu niin kun meseiltiin ja mä vähän purin sitä siihen (vaikkei ois saanu) niin se oli vallan kultanen ja oli vaan että kerro enemmän jos siltä tuntuu! Emmä kertonu, vielä on vähän turhan aikasta. Mutta kerroin että ei mulla kaikki ole aina hyvin ja että yritän käsitellä niitä asioita, niin se oli vallan ymmärtäväinen.. Tosin kiva.

Töissä ei oo menny niin kivasti. Kun en jaksa tehä yli 12 tunnin päiviä, niin työt kasaantuu. Ja ne pääsiäisenä äitillä tehdyt päivät (joo, riidasta huolimatta olin siellä, mein perheessä tollasia lupauksia ei petetä vaikka riitaa olisi) on kostautunu tosi pahasti, sekä siis sen takia että ei ole ollut vapaapäiviä niin väsyttää ja sen takia että työt ehti kasaantua vielä pahemmin.

Mutta tänään on paljon positiivisempi fiilis ja saatiin järjestettyä niin ettei mun tarvii mennä messuille kun vasta sunnuntaina, niin ehin olla töissä huomisen ja lauantain. Helpottaa vähän!

Älkääkä järkyttykö, marras-joulukuussa on sitten hiljasempaa niin voin tehä lyhyempää päivää. Kausiluontoinen ala..

Tälläsiä tänään!

Ai niin, P laittoi mulle Freudilaisia analyyseja mun unista, otti jostain kirjasta. Tarvii laittaa teillekin niitä nähtäville!