Nyt olen taas (jälleen kerran) päättänyt ottaa elämäni haltuun. Tänään ilmoitin treffikumppanille että ei kiitos.. Joten se siitä.

Ja tiedättekö mitä, minä kävin lenkillä! Eikä siinä vielä kaikki, vaan juoksin melkein tuplasti kauemmin kuin normaalisti! Ja eikä siinä kaikki, sen jälkeen tein vielä lihaskuntoliikkeet. Eikä siinä kaikki. Oikeasti nautin siitä!!!

Ja lounaaksi söin ceasar-salaattia.

Huomenna peli ex-pomon kanssa.. vähän jänskättää mitä tässä tulee tapahtumaan.

Hih, kämpänkin sain siivottua.

Tänään itse asiassa pidän itsestäni.

Väärinkäsitysten välttämiseksi puhun nyt siitä saamarin toastista jälleen.

Eli kyse ei ollut siitä, ettenkö sallisi itselleni repsahduksia ja "jotain hyvää". Ihan täysin varmasti sallin, tässä on kuitenkin (kuten olen yrittänyt painottaa) kyse elämäntapamuutoksista, enkä minä aio koko elämääni elää ilman mitään herkkuja. Mutta¨nyt tämän toastin suhteen kyse oli siitä vitutuksesta mikä tuli kun minun ei tehnyt lainkaan mieli syödä kyseistä rasvaherkkua. Vaan olisin halunnut jotain kepeämpää syömistä. Mutta kun ei ollut vaihtoehtoja!

Eli näin.

Aamupalasta minulle on täysin turha puhua. Syön kyllä "aamupalaa" niinä aamuina kun on vapaapäivä ja joskus jos menen iltavuoroon. Tarvitsen vähintään tunnin hereilläoloaikaa ennen kuin voin ajatellakaan syömistä. Ja mikäli menen aamuun (seitsemäksi) niin herään 6.10 ja lähden töihin 6.40. Eli ihan tuohon se ei kyllä mahdu. Ja aikaisin heräämistä minulle ei kannata ehdotella.. =)

Illalla saareen juhannukseksi. Ja varmasti on myös herkkuja mukana. Mutta myös ruisleipää, hedelmiä jne.

Hauskaa juhannusta kaikille! Muistakaa olla kiltisti!

Hitto ottaa päähän. Menin tänään pyörällä töihin (menomatka meni vallan hyvin, takastullessa takapuoli ilmoitti ettei tää oo kivaa) ja aattelin että tästähän tämä laihdutuskuuri saa uutta potkua. No joo, jos sais ruokaa perkele!

Söin töissä lounaan siinä 12-13 välillä. No totta kai siinä kuuden aikaan alko sitten tulla nälkä. Ananaspurkkeja oli mukana, ja olisin sellasen syönytkin, mutta kun olin pyörällä niin sen verta fiksu olin että tausin että niin suurella nälällä en kyllä selviä kaheksan jälkeen pyörällä kotio (n. 14 km) pelkän ananaksen voimalla..

Siitä sitten kyseleen mein ravintolasta että saiskos jonkun salaatin? No eipä saa. Iltapalavaihtoehdot pääpiirteittään ovat seuraavanlaiset: Hampurilaisateria, klubileipä (sis. hyvin paljon majoneesia eikä oo kovin hyvää ilman sitä), toast. No, söin sitten toastin, tarkemmin, kinkku-juustotoastin. Vieläkin vituttaa se juuston ja vaaleen leivän syöminen. Ai hitto ottaa päähän!!!

Minulla kun on se ongelma että masennuksen vallatessa mielen, seuraa automaattisesti myös ahmiminen. Ja sitten vastamainoksi monen päivän syömättömyys, niin voitte ehkäpä arvailla ettei myöskään vatsani ole ollut kovin kiltti viimesen vuoden aikana.

Nyt kun tässä olen vasta kolme kokonaista päivää katsonut syömiseni perään niin masu ei ole ollut lainkaan niin kipeä. Kai niistä kuiduista sitten on jotain hyötyä ihmiselle..

Ehkäpä tämä sitten kannattaa..

Ja nyt minä päätin ottaa tämän laihiksen tosissani.

Jotenka väkersin eilen illalla exeltaulukon, johon kirjasin päivät, työvuorot (ne on yleensä mun elämäntahtia eniten määrittävät asiat), liikuntatavoitteen, tyhjän sarakkeen liikuntatoteutumalle ja vielä ruokatoteutuman. Eli tätä sitten täyttelen, niin jos siitä alkais sitten selvitä että miten homma lähtee käyntiin!

Hyvä tästä tulee, uskokaa pois!